Kesän lähestyessä aurinkosuojan käyttö on ajankohtaista myös Suomessa. Tehokas aurinkovoide on se, jota käytetään usein ja riittävästi, koska vähäinenkin suoja on parempi kuin ei suojaa ollenkaan. Aurinkovoiteissa on kuitenkin suuria eroja sekä niiden suojakertoimen kuin toimintamekanismin osalta, mikä voi hämmentää ja hankaloittaa sopivan tuotteen valintaa. Ei ole myöskään yhdentekevää, milloin ja miten aurinkosuojaa käyttää. Seuraavilla ohjeilla opit, miten valitset tehokkaan ja turvallisen aurinkovoiteen ja miten käytät aurinkovoidetta oikein, jotta voit nauttia auringosta huoletta.

UVB- ja UVA-säteiden erilaiset vaikutukset


Yleensä ajatellaan, että auringosta voi nauttia huoletta, kunhan iho ei pala. Vanhastaan aurinkosuojat ovatkin suojanneet juuri ihon palamista aiheuttavilta UVB-säteiltä. Aurinkosuojan tulisi kuitenkin sisältää niin sanotun ”broad spectrumin” eli riittävän laajan suojan paitsi UVB- myös UVA-säteitä vastaan. UVB- ja UVA-säteily eroavat toisistaan: siinä missä UVB-säteet tuottavat lämmön tunteen saaden ihon myös palamaan, UVA- säteiden haitat ilmenevät ihon palamisen sijaan erityisesti ihon ikääntymisenä. Lisäksi molemmat säteilytyypit lisäävät ihosyöpäriskiä. Vaikka säteilylle altistuminen on voimakkainta suorassa auringonvalossa ja keskipäivällä, erityisesti UVA-säteily tavoittaa meidät myös pilvisellä säällä, varjossa ja sisätiloissa. Näin ollen aurinkosuojaa tulisi käyttää Suomessakin talvikuukausia lukuunottamatta päivittäin, oleilee sitten sisällä tai ulkona.

Green and Grece näin suojaudut auringolta

Vaikka säteilylle altistuminen on voimakkainta suorassa auringonvalossa ja keskipäivällä, erityisesti UVA-säteily tavoittaa meidät myös pilvisellä säällä, varjossa ja sisätiloissa.

Lue lisää, kuinka auringonvalo ja muut tekijät vaikuttavat ihon kimmoisuuden vähenemiseen ja juonteiden lisääntymiseen >

Suojakertoimella on väliä, mutta ei niin paljon kuin luulet


SPF-eli suojakerroinmerkintä kertoo, kuinka paljon pidempään aurinkosuojalla voi oleilla auringossa ennen ihon palamista verrattuna suojaamattomaan ihoon. Suojakerroin ei siis varsinaisesti tarkoita auringolta suojautumisen astetta, vaan suojautumisen kestoa. On tutkittu, että SPF 15 muodostaa noin 93% suojan kun taas SPF 50 muodostaa noin 98% suojan säteitä vastaan. Aurinkovoide ei täten koskaan takaa täyttä suojaa, mutta matalampi suojakerroin voi riittää auringolta suojautumiseen, kunhan sitä muistaa lisätä päivän mittaan. On syytä myös muistaa, että voiteen määrän puolittaminen ei puolita myös suojakerrointa, vaan suojakertoimen teho jää tällöin huomattavasti heikommaksi. Yleinen virhe aurinkovoiteen käytössä onkin, ettei voidetta käytä riittävästi, levitä sitä tarpeeksi tasaisesti eikä sitä lisää uudestaan. Nämä tekijät ovatkin jopa suojakerrointa tärkeämpiä tekijöitä ihon suojaamisessa. Toisin sanoen tehokas aurinkovoide on se, jota käyttää usein ja riittävästi.

Korealaisissa tuotteissa suojakerroinmerkinnät poikkeavat yleisestä SPF-merkinnästä, mikä antaa kuluttajalle enemmän tietoa voiteen tehosta torjua sekä UVB- että UVA- säteitä.

Erilaisten alueellisten lainsäädäntöjen vuoksi aurinkotuotteiden suojakerroin-merkinnät ovat erilaisia. Nykyään suurin osa voiteista sisältää sekä UVB- että UVA -suojan, mutta SPF-merkintä  kertoo ensisijaisesti voiteen kyvystä torjua UVB-säteitä, mikä jättää UVA-suojan kertoimen määrittelemättä. Korealaisissa tuotteissa suojakerroinmerkinnät poikkeavat muun muassa EU-standardista. Keskeinen ero on sekä suojakertoimen skaala että UVA-suojan huomioiminen merkinnässä, mikä antaa kuluttajalle enemmän tietoa voiteen tehosta torjua sekä UVB- että UVA- säteitä. Jälkimmäinen merkitään PA+-merkillä, jolloin useampi +-merkki tarkoittaa korkeampaa UVA-suojaa. Tällöin kuluttaja voi varmistua, että tuote takaa UVB-suojan lisäksi riittävän UVA-suojan.

Kemiallinen vai fysikaalinen aurinkosuoja?


Myös aurinkosuojan toimintamekanismiin on viime vuosina kiinnitetty paljon huomiota. Edelleen valtaosa aurinkovoiteista perustuu kemialliseen suojaan, joka tarkoittaa, että aurinkosuoja saa auringonsäteet absorboitumaan iholla erotuksena fysikaaliselle aurinkosuojalle, joka heijastaa auringonsäteet iholta poispäin. On epäilty, että kemialliset aurinkosuojat, muun muassa ainesosa Benzophenone-3, joka esiintyy myös nimellä Oxybenzone, voi imeytyä verenkiertoon aiheuttaen muun muassa hormonaalisia häiriöitä. Tämän lisäksi se on haitallista ympäristölle. Ottaen huomioon, että aurinkosuojaa suositellaan käytettäväksi lähes ympärivuotisesti, ei tätä väitettä tule täysin sivuuttaa. Nykytiedon valossa fysikaaliset aurinkosuojat ovat terveydelle ja ympäristölle parempi vaihtoehto. Kemiallisia aurinkosuojia kehitetään kuitenkin jatkuvasti turvallisemmiksi. Nykyään suosittuja ovatkin erilaiset yhdistelmäsuojat, joissa yhdistyy sekä kemiallinen että fysikaalinen aurinkosuoja, mikä on terveydelle parempi valinta, kuin aurinkosuojan käyttämättä jättäminen. Kemialliset suojat alkavat vaikuttaa iholla noin 15-30 minuutin päästä tuotteen levittämisestä, joten voidetta tulisi levittää iholle hyvissä ajoin ennen ulos menoa.

Nykytiedon valossa fysikaalinen aurinkosuoja on terveydelle ja ympäristölle parempi vaihtoehto. Kemiallinen aurinkovoide on silti parempi valinta kuin aurinkosuojan käyttämättä jättäminen.

Aurinkosuojaa valitessa erilaiset SPF-merkinnät ja monimutkaiset suojamekanismit voivat hämmentää ja hankaloittaa tuotteen valintaa. Nämä kolme tekijää auttavat kuitenkin varmistamaan, että valitset tuotteen, joka takaa riittävän ja turvallisen suojan ihollesi: Pelaa varman päälle ja valitse korkea suojakerroin (SPF 30-50), joka suojaa ihoa tehokkaammin ja pidempään. Suosi ensisijaisesti fysikaalista suojaa ja vältä kemiallisissa suojissa erityisesti Benzophenone-3 ainesosaa. Älä pihistele: käytä voidetta riittävästi ja lisää sitä säännöllisesti, koska tehokas aurinkovoide suojaa vain, kun sitä käyttää oikein.

TUTUSTU TEHOKKAISIIN JA TURVALLISIIN AURINKOVOITEISIIMME

Lähteet:

American Cancer Society (2018) Choose the Right Sunscreen.
Philippe Autier et al. (1999) Sunscreen Use and Duration of Sun Exposure: Double-Blind, Randomized Trial. Journal of the National Cancer Institute.
Whiteman DC et al. (2019) When to apply sunscreen: a consensus statement for Australia and New Zealand. Aust N Z J Public Health.
EWG.org (2016) Imperfect protection: EWG’s analysis of UV protection offered by U.S. sunscreens.