Ihonhoidon ainesosia on paljon. Jotta ainesosalistojen lukeminen olisi sinulle helpompaa, koostimme listan ihonhoidon yleisimmistä raaka-aineista. Kerromme tässä jutussa, mistä ihonhoidon ainesosat tulevat sekä kuinka ihosi voi hyötyä niistä. Tuntemalla ainesosat hyvin, on sinun helpompaa löytää juuri omalle ihollesi sopivimmat ihonhoitotuotteet ja siten saavuttaa terve, hehkuva iho!

AHA-happo (alpha hydroxy acid) – AHA-happoja esiintyy lukuisissa kasveissa ja hedelmissä sekä maidossa. AHA-hapot kuorivat ihoa ja näin lievittävät ikääntymisen merkkejä, ihon kuivumista sekä ihon epätasaisuutta. Tutkimusten mukaan tehokkaimmat AHA-hapot ovat glykolihappo sekä maitohappo.

Allantoiini (allantoin) – Allantoiinia esiintyy ihmiskehossa luonnostaan sekä joissakin kasveissa (esimerkiksi kamomilla). Sitä voidaan tuottaa myös synteettisesti. Ainesosalla on ihoa kosteuttava ja rauhoittava vaikutus.

Aloe vera (aloe barbadenis) – tämä luonnollinen ainesosa eristetään aloe vera -kasvin paksuista, vahapintaisista lehdistä. Aloe veralla on antioksidanttisia ominaisuuksia ja se rahoittaa sekä kosteuttaa ihoa.


Arbutiini (arbutin) – Arbutiinia voidaan tuottaa synteettisesti tai kerätä sianpuolukoista. Sianpuolukat itseasiassa muistuttavat hyvin paljon tavallisia puolukoita. Tutkimusten mukaan arbutiini auttaa tasoittamaan ihon epätasaista pigmenttiä.

Betaglukaani (beta-glucan) – Pitkäketjuinen hiilihydraatti, jota esiintyy muun muassa kaurassa sekä hiivassa. Betaglukaani rauhoittaa ihoa ja sillä on antioksidanttisia ominaisuuksia. Tämä ainesosa lievittää tehokkaasti punoitusta sekä muita ihon herkkyyden merkkejä.

BHA-happo (beta hydroxy acid) – BHA-happo tunnetaan yleisemmin nimellä salisyylihappo. Salisyylihappoa esiintyy luonnollisesti pajussa, mutta sitä voidaan tuottaa myös synteettisesti. Salisyylihappo auttaa kuorimaan ihoa sekä poistamaan iholta kuolleita ihosoluja. Lisäksi salisyylihappo rauhoittaa, tasoittaa sekä kosteuttaa ihoa.

C-vitamiini – Tutkimusten mukaan C-vitamiinia sisältävien ihonhoitotuotteiden säännöllinen käyttäminen auttaa vähentämään ikääntymisen merkkejä, tasoittavan ihon epätasaista väri sekä rauhoittavan ihoa. C-vitamiini esiintyy ainesosalistoissa usein nimellä ascorbic acid. Muita C-vitamiinin muotoja, joita ainesosalistoista kannatta etsiä ovat magnesium ascorbyl phosphate, L-ascorbic acid, tetrahexyldecyl ascorbate, ascorbyl palmitate, ascorbyl glucosamine sekä ascorbyl tetraisopalmitate.

Emollientit (emollient) – Emollientit estävät kosteutta haihtumasta ihosta sekä pehmentävät ja rauhoittavat ihoa. Emollientteja ovat esimerkiksi kasviöljyt, shea ja kaakao voi sekä rasvahapot. Emollientteja ovat myös triglycerides, benzoates, myristates, palmitates, stearates sekä dimethicone nimellä kulkevat ainesosat.

Etanan lima (snail secretion filtrate) Etanat tuottavat limaa liikkuessaan. Etanoiden limaa kerätään etanoista etanoita vahingoittamatta. Etanan lima auttaa häivyttämään ikääntymisen merkkejä, aknearpia sekä pigmenttimuutoksia. Lisäksi lima kosteuttaa ihoa tehokkaasti.

Galactomyces Ferment Filtrate – Tämä ainesosa tuotetaan galactomyces-sientä fermentoimalla eli hapattamalla. Ainesosan on todettu ennaltaehkäisevän ikääntymisen merkkejä, lieventävän pigmenttimuutoksia sekä vahvistavan ihon pintakerrosta.

Glutationi (glutathione
) – Glutationi on antioksidantti, jota esiintyy ihossa luonnostaan. Glutanioni auttaa suojaamaan ihoa ulkoisilta ärsykkeiltä sekä kirkastaa ja vahvistaa ihoa.

Glyseroli (glycerin, glycerol) – Glyserolia esiintyy kaikissa eläin- ja kasviperäisissä rasvoissa. Glyseroli on humektantti eli se on kykeneväinen vetämään puoleensa vettä sekä auttamaan sitä säilymään ihossa. Ihomme sisältää luonnostaan glyserolia, joka auttaa pitämään ihon terveenä ja taistelemaan ihon kuivumista vastaan. Glyseroli sopii erityisesti kuivuuteen taipuvaiselle iholle.

Glykolihappo (glycolic acid) – Glykolihappo kuuluu AHA-happojen joukkoon. Glykolihappoa käytetään usein kuorivana ainesosana auttaen poistamaan iholta kuolleita ihosoluja uudistaen näin ihon pintaa. Glykolihappo on yksi parhaiten tutkituista AHA-hapoista.

Hyaluronihappo (hyaluronic acid) – Hyaluronihappo on kykeneväinen sitomaan itseensä jopa 1000 kertaa oman painonsa verran vettä ja on näin optimaalinen ihon kosteuttaja. Hyaluronihappoa on ihossa luonnostaan, mutta sitä voidaan tuottaa myös synteettisesti. Hyaluronihappo on kykeneväinen suojaamaan ihoa nesteen haihtumiselta sekä lisäämään ihon nestepitoisuutta. Tämän lisäksi hyaluronihappo minimoi juonteiden ulkoasua sekä rauhoittaa ihoa.

Keramidit (ceramide) – Keramidit ovat pitkäketjuisia rasvoja, jotka ovat merkittävä osa ihomme pintakerrosta. Keramideilla on ihoa palauttava ja vahvistava vaikutus. Ainesosalistoissa keramidit ovat mainittu esimerkiksi muodossa ceramide AP, ceramide EOP, ceramide NG, ceramide NP ja ceramide NS.

Koivun mahla (betula alba) – Koivun mahla on läpinäkyvää nestettä, jota kerätään koivuista. Koivun mahla sisältää aminohappoja sekä useita eri kivennäisaineita kuten magnesiumia. Näiden ainesosien vuoksi koivun mahla auttaa kosteuttamaan ihoa tehokkaasti.

Kollageeni (collagen) – Kollageeni on proteiini, joka tekee ihosta elastisen, terveen ja rypyttömän. Vaikka kollageeni on molekyylinä liian iso imeytymään ihon pintakerrosta alempiin kerroksiin, tarjoaa kollageeni tehokasta kosteutusta ja auttaa se näin siloittamaan ihoa.

Lauriinihappo (lauric acid) – Lauriinihappo on tyydyttynyt rasvahappo, jota saadaan muun muassa kookosöljystä. Lauriinihappoa käytetään kosmetiikassa usein puhdistustuotteiden raaka-aineena sen ihoa rauhoittavan vaikutuksen vuoksi.

Mehiläiskittivaha (propolis) – Mehiläiset tuottavat kittivahaa ja käyttävät sitä mehiläispesän rakennusaineena. Kittivahan on todettu nopeuttavan haavojen parantumista sekä rauhoittavan ihoa muun muassa sen sisältämien antioksidanttien sekä flavonoidien ansiosta.

Mehiläismyrkky (bee venom)
– Mehiläismyrkky tunnetaan myös nimellä apitoxin. Mehiläismyrkkyä kerätään mehiläisistä – keräysprosessi ei vahingoita mehiläisiä. Mehiläismyrkky itsessään on sekoitus entsyymejä, aminohappoja sekä peptidejä, jotka auttavat minimoimaan juonteiden näkyvyyttä sekä tasoittamaan ihon tekstuuria.

Niasiiniamidi (niacinamide) – Niasiiniamidi on B3-vitamiinin aktiivinen muoto. Niasiiniamidi auttaa minimoimaan laajentuneiden ihohuokosten ulkoasua, ryppyjä ja ihon epätasaista tekstuuria sekä vahvistamaan ihon pintakerrosta.

Oryza Sativa Cera – Oryza sativa cera on vaha, jota esiintyy riisin jyvissä. Koska ainesosan on todettu pehmentävän ja rauhoittavan ihoa, sopii se erityisen hyvin kuivalla iholla käytettäväksi.

Pajupuun kuori (willow bark) – Pajupuun kuori sisältää salisiinia. Salisiini muuttuu salisyylihapoksi ruansulatuselimistössämme. Kosmetiikassa pajupuun kuorella on ihoa rauhoittava vaikutus.

Rohtosammakonputki (centella asiatica) – Rohtosammakonputki on antioksidantti rikas uute, joka listataan ihonhoitotuotteissa usein joko nimellä centella asiatica, asiatic acid, hydrocotyl tai gotu kola. Rohtosammakonputken on todettu rauhoittavan ihoa sekä parantavan ihon kosteustasapainoa.

Salisyylihappo (salicylic acid) – Salisyylihappo on BHA-happo. Ainesosaa käytetään kosmetiikassa ihoa kuorivana ainesosana. Salisyylihappo poistaa iholta kuolleita ihosoluja sekä puhdistaa ihohuokosia. Salisyylihappoa käytetään useissa akne iholle tarkoitetuissa ihonhoitotuotteissa.

Sinkkioksidi (zinc oxide) – Sinkkioksidi on mineraali, jota on käytetty esimerkiksi puuterin pohjana jo 1900-luvun alusta lähtien. Nykyään sinkkioksidi on suosittu aurinkovoiteiden ainesosa, sillä se suojaa ihoa UVA- sekä UVB-säteiltä.

Tarhakehäkukka (calendula officinalis) – Tarhakehäkukka on yksivuotinen kasvi hyöty- sekä koristekasvi. Tarhakehäkukka rauhoittaa ja kosteuttaa ihoa sekä sillä on antiseptisiä ja tulehdusta lievittämivä ominaisuuksia. Tarhakehäkukkaa sisältävistä tuotteista hyötyvät erityisesti ne joilla, on hyvin kuiva tai herkkä iho.

Vihreä tee (cameillia sinesis) – Virheä tee on kasviperäinen antioksidantti, jonka sisältämät polyfenolit auttavat rauhoittamaan ihoa sekä häivyttämään ikääntymisen merkkejä. Vihreä tee -uutteen on lisäksi todettu parantavan auringon vahingoittaman ihon ulkoasua.


Jundishapur Journal of Natural Pharmaceutical Products, 2012, sivut 9-10
Evidence Based Complementary and Alternative Medicine, 2011
Pharmacognosy Review, 2011
International Journal of Toxicology, 2010, sivut 84S-97S
Journal of Occupational Medicine and Toxicology, 2008, ePublication
Giornale Italiano Di Dermatologia, 2009, sivut 85-91
Indian Journal of Dematology, 2008, sivut 163-166
Skin Research and Technology, 2006, sivut 241-246
Journal of Ethnopharmacology, 1999, sivut 3-37
Phytotherapy Research, 2014, sivut 159-166
Journal of Drugs in Dermatology, 2007, sivut 167-170
Clinical, Cosmetic, and Investigational Dermatology, 2015, sivut 455-461
Clinical, Cosmetic, and Investigational Dermatology, 2010, sivut 135-142
Seminars in Cutaneous Medicine and Surgery, 2008, sivut 170-176
Journal of the American Academy of Dermatology, 2007, sivut 651-663
International Journal of Cosmetic Science, 2000, sivut 21-52
Seminars in Dermatology, 1990, sivut 305-308.
Clinical, Cosmetic, and Investigational Dermatology, 2015, sivut 463-470
Journal of the America Academy of Dermatology, 2012, sivut 1103-1024
Skin Research and Technology, 2008, sivut 376-380
Dermatologic Surgery, 2005, sivut 814-817
Skin pharmacology and physiology, 2007, sivut 15-22
International journal of cosmetic science, 2012, 183-189
Journal of drugs in dermatology, 2013, sivut 453-457
Journal of the American Academy of Dermatology, 2010
Journal of the American Academy of Dermatology, 2014
Clinical and Experimental Dermatology, 2015
Clinical Cosmetic Investigative Dermatology, 2014, sivut 267-274
International Journal of Cosmetic Science, 2016
British Journal of Dermatology, 2008, sivut 23-34
Journal of Drugs in Dermatology, 2011, sivut 990-1000
Biochimica et Biophysica Acta, 2014, sivut 2473-2483
Journal of the American Academy of Dermatology, 2014, sivut 177-184
Journal of Lipid Research, 2007, sivut 1936-1943
American Journal of Clinical Dermatology, 2003, sivut 107-129
Journal of Investigative Dermatology, 2001, sivut 1126-1136
Skin Pharmocology and Applied Skin Physiology, 2001, sivut 261-271
Basic Forestry, 2017
Journal of Ethnopharmacology, 2015, sivut 62-83
Biomaterials, 2009, sivut 6035-6040
Oxidative medicine and cellular longevity, 2017
International Journal of Cosmetic Science, 2004, sivut 231-238
Phytotherapy Research, 2015, sivut 1112-1116; ja 2011, sivut 1102-1104
Phytomedicine, 2010, sivut 1106-1113
Indian Journal of Pharmaceutical Sciences, 2016, sivut 27-33
Indian Journal of Dermatology, 2012, sivut 335-342
International Journal of Cosmetic Science, 2015, sivut 455-464
Rheumatology, 2010
Food and Chemical Toxicology, 2008, sivut 1298-1307
Journal of Photochemistry and Photobiology, 2001, sivut 109-141