Alkoholit ihonhoidossa ovat yksi ihonhoidon kiistellyimmistä aiheista. Mielipiteitä aiheesta on runsaasti. Osa asiantuntijoista uskoo alkoholien suurissa määrin ja säännöllisesti käytettynä heikentävän ihon pintakerrosta. Kun taas toiset väittävät alkoholien haihtuvan nopeasti sekä edistävän muiden ihonhoidon ainesosien imeytymistä iholle.

Koska kymmenien mielipiteiden viidakkoon on helppo eksyä, keräsimme yhteen yleisimmät harhaluulot alkoholin vaikutuksista ihonhoidossa. Vaikka alkoholeilla on melko huono maine ihonhoidossa, yllättävää on, etteivät kaikki (jos mitkään) alkoholit ole todellisuudessa haitallisia ihollemme.


Väite 1. Kaikki alkoholit ovat pahasta

Alkoholit voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään – kuivattaviin ja kosteuttaviin alkoholeihin. Suurin osa alkoholeja karttavista kosmetiikan käyttäjistä pyrkivät välttämään juuri kuivattavia alkoholeja, kuten etanolia ja isopropyylialkoholia. Näitä alkoholeja käytetään esimerkiksi säilöntäaineina sekä ihonhoitotuotteiden koostumusta parantavana ainesosana.

Kosteuttaviin alkoholeihin voidaan laskea rasva- ja vaha-alkoholit. Näitä alkoholeja kerätään kasvien, kuten esimerkiksi kookoksen, rasvahapoista. Ihonhoitotuotteiden ainesosalistoista voit tunnistaa nämä alkoholit nimellä: cetyl, stearyl ja cetearyl alcohol. Nämä alkoholit auttavat kosteuttamaan ihoa ja antavat ihonhoitotuotteille miellyttävän voidemaisen tekstuurin.

Väite siitä, että kaikki alkoholit olisivat haitallisia on siis selkeästi väärä.


Väite 2. Alkoholia sisältäviä tuotteita kannattaa välttää

Kosteuttavia alkoholeja ei ole tarvetta vältää. Kaikki ihotyypit, etenkin kuivaan ihoon taipuvaiset, voivat hyötyä näistä kosmetiikan raaka-aineista. Kosteuttavat alkoholit ovat erinomaisia emollientteja, jotka auttavat ylläpitämään ihon kosteustasapainoa.

Jos ihosi on hyvin kuiva tai herkkä, runsaasti kuivattavia alkoholeja sisältävät tuotteet voivat lisätä kuivuuden tunnetta ihollasi. Kuivattavien alkoholien suhteen oleellisinta on tarkistaa alkoholin määrä käyttämässäsi tuotteessa. Mikäli tuotteen ainesosaluettelo eli INCI-lista ei mainitse kuivattavaa alkoholia seitsemän ensimmäisen ainesosan joukossa, on todennäköistä, että tuote sisältää hyvin vähän alkoholia eikä siten yksinään aiheuta merkittäviä negatiivisia vaikutuksia ihollasi.

Alkoholeja sisältäviä tuotteita ei siis tarvitse välttää kuin ruttoa. Tärkeintä on tiedostaa, mitkä alkoholit sopivat omalle iholle ja mitkä eivät.


Väite 3. Alkoholit sopivat erityisesti akne iholle

Kuivattavia alkoholeja sisältävät ihonhoitotuotteet auttavat poistamaan iholta talia ja voivat siten tuntua epäpuhtauksiin taipuvaisella iholla ihanalta. Lyhyellä aikavälillä iho saattaakin kiilellä aiempaa vähemmän.

Ongelmana pitkällä aikavälillä on alkoholien ihoa kuivattava vaikutus. Kun kasvot kuivuvat, pyrkii iho itse tuottamaan lisää talia ja näin kosteuttamaan ihoa sisältäpäin. Kun iho tuottaa talia entistä enemmän, riskinä on kiiltelyn sekä epäpuhtauksien vähittäinen lisääntyminen.

Runsaasti kuivattavia alkoholeja sisältävät tuotteet eivät siis sovi akneen taipuvaiselle iholle.


Väite 4. Alkoholit kuivattavat ihoa

Kuten aiemmin mainitsimme, osa alkoholeista todella saattaa kuivattaa ihoa. Tärkeintä kuivattavien alkoholien suhteen on tiedostaa oma ihotyyppi sekä käyttämäsi tuotteen alkoholipitoisuus. Jos sinulla on hyvin herkkä tai kuiva iho, on sinun hyvä tarkastaa käyttämiesi tuotteiden ainesosalistat, jotta voit varmistua tuotteen sisältämistä ainesosista.

Tiedätkö jo oman ihotyyppisi? >

Nyrkkisääntö kosmetiikkahyllylle

Kaikki alkoholit eivät siis ole rakenteeltaan tai ominaisuuksiltaan samanlaisia. Erityisesti, jos ihosi on herkkä tai kuiva, on ainesosalistojen ensimmäiset ainesosat hyvä tarkistaa kuivattavien alkoholien varalta. Mitä enemmän tuote sisältää kuivattavia alkoholeja, sitä todennäköisempää on, että tuote kuivattaa ihoasi. Kuitenkin jos kuivattavaa alkoholia ei ole mainittu ensimmäisten ainesosien joukossa, on tutkimusten valossa epätodennäköistä, että ihosi reagoisi ihonhoitotuotteeseen negatiivisesti.


Lähteet:

Biochimica et Biophysica Acta, 2012, sivut 1410-1419
Experimental Dermatology, 2009, sivut 821-832
Journal of Controlled Release, 1992, sivut 299-304
British Journal of Dermatology, 2007, sivut 74-81
Skin Therapy Letter, 2005